Edellisen kerran kirjoittelin Voimian blogiin varautumisasioista keväällä 2022. Silloin koronapandemia oli asettumassa ja Ukrainan kriisi oli juuri alkanut. Kriisin jatkumisen ja myös ilmastonmuutoksen kasvavat vaikutukset ovat sittemmin herättäneet meitä Suomessa ja Pirkanmaallakin varautumiseen ja huoltovarmuudesta huolehtimiseen uudella tavalla. Ja se, mikä on mielestäni muuttunut, on se, että nyt on entistä laajempi ymmärrys siitä, kuinka varautumisessakin kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ennen kaikkea – varautuminen on yhteistyötä.  

Parempaa yhteistyötä koko elintarvikehuoltoketjussa 

Huoltovarmuuskeskus on todennut, että huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja, jotta Suomessa pärjätään, kun toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Ja koska elintarvikehuolto on tärkeä osa yhteiskunnan toimivuutta, Huoltovarmuuskeskus on käynnistänyt Ruoka ja vesi 2030-ohjelman vuoden 2025 alussa. Sen tavoitteena on kehittää Suomen kykyä tuottaa ravintoa sekä taata ravinnon tuottaminen pitkäkestoisissa kriisitilanteissa. Elintarvikehuoltoketju vaatii vankkaa alkutuotantoa, toimivaa elintarvikkeiden jalostusta ja jakelua, vähittäiskauppaa ja osaavia ruokapalveluja, jotka huolehtivat valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden asiakkaiden joukkoruokailusta. Ja ilman hyvää vesi- ja jätehuoltoa ei koko ketju toimisi. Ketjun saumaton toiminta vaatii mielestäni tosi paljon ymmärrystä toimialojen välisistä yhdyspinnoista ja vaikutussuhteista, yhteistyötä ja yhteisten tavoitteiden asettamista. On mielenkiintoista nähdä, millaisia projekteja ohjelma poikii ja miten ruokapalvelutoimiala on mukana.  

Ruokapalvelupooli yhteistyöfoorumina 

Jo pitkään on tunnistettu, ainakin ruokapalvelutoimialan toimijat itse, joukkoruokailun merkitys tärkeäksi osaksi elintarvikehuoltoketjua. Joukkoruokailun toimintaedellytysten jatkuvuus kaikissa olosuhteissa on tärkeää, jotta yhteiskunnan kokonaisturvallisuus ja kriisinkestävyys toteutuisi. Ruokapalveluissa on totuttu varautumaan monenlaisiin häiriöihin, esimerkiksi vesi- ja sähkökatkoihin tai häiriöihin logistiikassa tai raaka-aineiden saatavuudessa, mutta esimerkiksi myös suurten ihmismäärien ruokahuolto evakuoinneissa tai pakolaisten vastaanottamisessa vaatii varautumista ja meidän joukkomuonittajien osaamista. 

Ruokapalvelutoimialan huoltovarmuusrooli konkretisoitui, kun vuoden 2024 alusta Huoltovarmuusorganisaatioon perustettiin Ruokapalvelupooli osaksi elintarvikehuoltoketjun yhteistyötä. Päätöksen taustalla oli vankka selvitystyö, jossa toimialan toimijoita haastateltiin ja kuultiin laajasti. Voimialla oli ilo antaa panoksensa tuohon selvitystyöhön ja olen supertyytyväinen, että pooli perustettiin yhdyssiteeksi alan toimijoiden kesken ja elintarvikehuoltosektorin muiden poolien rinnalle tasavertaiseksi toimijaksi. 

Poolin kotiorganisaatioksi nimettiin Matkailu- ja ravintolapalvelu Mara ry. Lisäksi mukana kerrotaan olevan kuntia ja kuntaomisteisia yhtiöitä edustava Kuntaliitto ja yksityisiä sote-palveluiden tuottajia edustava Hyvinvointiala Hali ry sekä joukko alan yrityksiä. Entäs sitten – epäselväksi jää ketä, miten, missä, milloin?  

Ruokapalvelupooli selvitti syksyllä 2024 ruokapalvelualan toimijoiden varautumisen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Selvityksen mukaan alalla on varauduttu kyllä parhaan kyvyn mukaan erilaisiin häiriötilanteisiin, mutta yhteistyötä toivotaan lisää. Itsekin vastasin tuohon kyselyyn samoin ajatuksin. Ruokapalvelupooli on nähdäkseni juuri hyvä yhteistyöfoorumi, mutta poolin organisoitumisesta, toiminnasta ja tavoitteista toivoisin laajempaa, kaikki sidosryhmät tavoittavaa aktiivista viestintää. Ei hukata nyt tätä mahdollisuutta yhteiseen kehittämiseen ja kehittymiseen verkostomaisen toiminnan avulla.  

Julkisomisteisen yhtiön edustajana olisin kiinnostunut kuulemaan poolin toiminnasta myös Kuntaliiton kautta. 

Yhteistyö maakunnissa 

Myös maakunnissa ja alueilla tarvitaan varautumisessa yhteistyötä, kun kukaan ei kuitenkaan pärjää yksin. Hyvä esimerkki toimivasta mallista on Tampereen koordinoima verkosto, jossa on mukana kaupungin toimialat ja kriittisiä toimintoja turvaavat yhtiöt, Pirkanmaan hyvinvointialue ja tarpeen mukaan edustajia eri viranomaistahoilta, muista kunnista ja yrityksistä.  

Seuraava hieno mahdollisuus testata yhteistyön ja suunnitelmien toimivuutta sekä havaita kehityskohteita on paikallispuolustusharjoitus PAPU2025 tänä syksynä. Sitä kohti! 

 Jatketaanko keskustelua aiheesta? Tavoitat minut X:ssa @TarjaSAlatalo 

Kaupunginvaltuuston keskustelussa kuulee usein puhuttavan kouluruoasta ja valtuutetut tekevät – keskenään ristiriitaisiakin – valtuustoaloitteita kouluruokaan ja -ruokailuun liittyen. Usein tulee mieleen, pohjaako keskustelu ja väitteet tietoon, toisen käden tietoon vai ennakkoluuloihin tai muistoihin omasta vuosikymmenen tai -kymmenten takaisesta kouluajasta. 

 Arvailun sijaan päätimme tarttua asiaan ja halusimme päivittää päättäjien kokemuksen kouluruokailusta ja -ruoasta nykypäivän tasolle, joten kutsuimme heitä kuluneen kevään aikana tutustumaan kouluruokailuun ja syömään kouluruokaa ihan itse Aleksanterin koulutalolle. Ja kyllä: olimme ruokailemassa yhtä aikaa oppilaiden kanssa jonon jatkona, mutta useasti totesimme, että eihän juuri mitään jonoa ollut. Kiitos rehtorin hyvin suunnittelemien ruokailuvuorojen ja ennen kaikkea kiitos koko kouluyhteisölle, että suunniteltuja ruokailuvuoroja noudatetaan. 

 Maistuiko kouluruoka? 

 Osallistujien arvio kouluruoasta oli poikkeuksetta hyvä. Sitä pidettiin maukkaana ja monipuolisena. Ihastusta herätti värikäs salaattipöytä, jossa salaatin ainekset ovat erillisinä yhden sekoitetun salaatin sijaan. Näin ei jää koko salaatti syömättä, jos yksi salaattiaines ei jollekulle maistu. Päättäjät laittoivat merkille myös kaksi ateriavaihtoehtoa. Se, että kasvisruoka on tarjolla kaikille ja että molempia pääruokia saa ottaa, oli päättäjille positiivinen yllätys. He kokivat, että paljon on muuttunut heidän omiin kouluvuosiinsa verrattuna.  

 Saako ottaa lisää? 

 Kouluruokaa saa aina ottaa lisää. Ruokakasvatuksen nimissä ja tasapainoisen lautasmallin vuoksi halutaan, että otetaan lisää kaikkia aterianosia – salaattia, perunaa, kastiketta, leipää, juomaa – eikä vain pihvejä tai pyöryköitä, kun sellaisia on ruokalistalla. 

 Kotimaista ruokaa 

 Ruokailun lomassa keskusteltiin vilkkaasti monista asioista. Ruoan kotimaisuusaste todettiin korkeaksi; maito, muna, lihat, peruna, leipä ovat suomalaista alkuperää ja kasvikset sesongin mukaan. Alati yksilöllistyvät erityisruokavaliotarpeet herättivät päättäjissä ihmetystä; yhtäältä pohdittiin niiden kustannuksia, toisaalta oltiin vaikuttuneita siitä, miten moneksi kouluruoka nykyään taipuu.  

 Koulun keittiön tärkeä rooli 

 Koulun keittiön roolista nykypäivän ruokapalvelussa oli päättäjillä paljon epätietoisuutta. Kun todettiin, että jokaisen koulun keittiössä tehdään ruoan loppuvalmistus, keitetään perunat, pastat ja muut lisäkkeet, laitetaan tuoreet salaatit ja ruoka tarjolle, huolehditaan asiakaspalvelusta ja pestään astiat, päättäjät huokasivat, että siinäpä riittää työtä ja että on suorastaan järkevää, että raskaita työvaiheita voidaan tehdä isommilla padoilla yhteisesti.  

 Aikaa ja rauhaa ruokailuun 

 Ruoan lisäksi päättäjiä kiinnosti ruokailun sujuminen ja oppilaiden vaikutusmahdollisuudet. Vaikka Aleksanterin koulutalossa ruokailutilanne on sujuva ja ruuhkia ei kummemmin ole, kaikissa kouluissa tilanne ei ole yhtä hyvä. Voimian asiakaskyselyjen mukaan yleisesti oppilaat kaipaavat enemmän aikaa ja rauhaa ruokailuun. Toivottavaa on, että ruokailu koettaisiin niin turvalliseksi, että on mukava tulla syömään. 

 Kun lisäksi keskusteltiin ruokailijoiden monista vaikutusmahdollisuuksista kouluruokaan ja ruokailuun mm. palautetta antamalla, äänestyksin ja oppilaiden vaikuttamispäivissä, päättäjät totesivat, että kaikki ainekset hyvälle kouluruokailulle ovat olemassa. Me Voimiassa haluamme vastata joka päivä päättäjien toiveeseen ja tavoitteeseen kouluruokailulle: ’Kaikki syö!’ 

 Nyt kun uusia valtuutettuja ja lautakunnan jäseniä astuu riveihin runsaasti, jatkamme päättäjien koululounastuokioita innolla syksyllä. Lounailla mukana myös Lasten ja nuorten palvelusegmentin palvelujohtaja Susanna Järvinen.

Toivottavasti kiinnostusta riittää! 

 Miten tamperelaiset päättäjät kommentoivat kouluruokailua? Katso lyhytvideot!

Osa 1: Tofu maistui ja kuoriperunoita kehuttiin

Osa 2: Nyt päästiin testaamaan butter chickeniä!

Osa 3: Uutta tietoa kouluruuasta

Kiinnostaako jatkaa keskustelua kouluruokailusta? 

Tavoitat minut X:ssa @TarjaSAlatalo 

Pirkanmaan Voimia ja Pirkanmaan hyvinvointialue ovat sopineet Tampereen ikäihmisten asumisen palveluissa toimivan puhtauspalvelujen yksikön liikkeenluovutuksesta 1.5.2025  alkaen Voimian toiminnaksi. Yksikkö tuottaa puhtauspalveluita Koukkuniemen alueella sekä Pappilanpuiston, Pohjolan ja Pispan palvelukodeissa.

Voimialle liikkeenluovutus merkitsee toiminnan laajentumista Tampereen alueella. Voimian Hoidon palvelusegmentin palvelujohtaja Tiina Tamiola kertoo, että myös puhtauspalveluosaaminen vahvistuu uuden henkilöstön myötä. Liikkeenluovutuksessa uuden työnantajan saa 75 ammattilaista, pääosin laitoshuoltajia.

Siirtyvälle henkilöstölle on kevään kuluessa järjestetty erilaisia infotilaisuuksia ja tutustuttu puolin ja toisin.  – Olemme todella tyytyväisiä saadessamme toivottaa nämä ammattilaiset tervetulleiksi Voimiaan, Tamiola sanoo.  Pirhan palvelujohtaja Minna Nummi toteaa, siirtyvä henkilöstö on osaavissa käsissä. –  Luovutamme hyvillä mielin ammattilaisemme Voimialle ja kiitämme Voimiaa sujuvasta yhteistyöstä liikkeenluovutuksen osalta.

Liikkeenluovutusta ja henkilöstön siirtymistä on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Pirhan Ikäihmisten palveluiden kanssa. Asukkaiden arjessa muutos näkyy lähinnä laitoshuoltajien työvaatteiden vaihtumisessa Voimian väreihin, muutoin puhtauspalvelu asumisyksiköissä jatkuu saumattomasti.

Lisätietoja

Tiina Tamiola
Palvelujohtaja, Pirkanmaan Voimia Oy
tiina.tamiola@voimia.fi
puh. 040 719 3998

Esa Sairanen
Toimitusjohtaja, Pirkanmaan Voimia Oy
esa.sairanen@voimia.fi
puh. 040 536 7117

Pirkanmaan Voimia on varautunut SEL:in (Suomen elintarviketyöläisten liitto) 8.4.2025 alkavaan lakkoon, joka koskee liha- ja valmisruoka-alaa. Lakko aiheuttaa häiriöitä tavarantoimituksiin. Pyrimme siihen, että kaikkien asiakkaidemme ateriapalvelu jatkuu mahdollisimman normaalisti.

Ruokalistoilla saattaa olla muutoksia päiväkodeissa, kouluissa, ikäihmisten palveluissa ja sairaaloiden potilasruokailussa.

Pahoittelemme asiakkaillemme tästä koituvaa hankaluutta!

Toteutuessaan elintarvikealan lakko 25.–27.3. vaikuttaa tavarantoimituksiin. Päiväkodeissa, kouluissa, potilasruokailussa ja ikäihmisten palveluissa saattaa ruokalistoilla olla lakosta johtuvia muutoksia.

Leipomoalan lakko 31.3.-3.4.2025 näkyy leipätarjonnassa. Emme saa valikoimaamme kaikkia leipiä, mutta pyrimme korvaamaan ne vastaavilla tuotteilla.

Pahoittelemme asiakkaillemme koituvaa hankaluutta!

Mahdollinen leipomoalan lakko 11. -16.3. vaikuttaisi toteutuessaan leipätarjontaamme kouluissa, päiväkodeissa, ikäihmisten palveluissa ja sairaaloissa.

Emme saa valikoimaamme kaikkia tuttuja leipiä, mutta pyrimme korvaamaan ne mahdollisimman hyvin vastaavilla tuotteilla.

Pahoittelemme asiakkaillemme koituvaa hankaluutta!

Haemme kumppania Tampereella ja lähialueilla sijaitsevien yhtenäiskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten puhtauspalveluihin. Hankinta on jaettu kahteen osakokonaisuuteen:

Kokonaisuus 1: Koulutuskeskus Valo (Ylöjärvi), Silta-kampus (Nokia) ja Tredu Pirkkala

Kokonaisuus 2: Lielahden koulu ja nuorisotilat (Tampere), Linnainmaan koulu (Tampere) ja Tampereen kansainvälinen koulu (Tampere)

Voit antaa tarjouksen molempiin edellä mainittuihin osakokonaisuuksiin tai vain toiseen niistä. Voit tutustua hankintaan Hilmassa

Tule meille kumppaniksi!

Haemme kumppania Tampereella sijaitsevien avo- ja asumispalvelukohteiden ateria- ja puhtauspalveluihin.

Tutustu hankintaan Hilmassa 

Tule meille kumppaniksi!

Pirkanmaan Voimia jakoi ystävänpäivänä 14.2.2025 perinteiset Kehittäjä-tunnustukset neljälle kumppanille ja asiakkaalle, jotka ovat erityisen ansiokkaasti kehittäneet ja nostaneet esiin hyvinvointiin ja vastuullisuuteen liittyviä teemoja. Ensimmäisen kerran palkittiin myös kaksi Voimian palvelutuotannon työntekijää aktiivisuudesta asiakaskokemuksen kehittämisessä.

Sydänsairaala Oy:n palvelupäällikkö Kirsti Krekula palkittiin vaikuttavasta yhteistyöstä erityisesti vastuullisuuden osalta. Hyvän ravitsemuksen ja vastuullisen toiminnan teemat kulkevat läpi koko organisaation. Keskussairaalan palvelukeittiön ja Krekulan yhteistyö on järjestelmällistä ja tuloksellista: yhdessä suunnitellut konkreettiset toimenpiteet ovat vähentäneet Sydänsairaalan ruokahävikkiä merkittävästi.

Atalan koulun rehtori Tero Kuusistolle myönnettiin Kehittäjä-tunnustus aktiivisesta työstä ruokahetken kehittämiseksi. Koulun ruokasalissa käyttäydytään hyvin ja tarvittaessa rehtori itse valvoo oppilaiden ruokailua. Ruokahävikin vähentäminen on hänelle sydämen asia ja esim. lautasille jääneen ruuan määrä merkitään päivittäin ilmoitustaululle. Arjen yhteistyö koulun ja keittiön välillä sujuu mutkattomasti ja hyvän yhteishengen ansiosta kaikki koulussa työskentelevät kokevat kuuluvansa samaan joukkoon.

Coorin esihenkilö Jenni Salonen palkittiin hyvästä esihenkilötyöstä ja johtamisesta, jolla hän on saanut kohteidensa puhtauspalvelun laadun kohdilleen ja asiakastyytyväisyyden nousuun. Asiakaspalvelu pelaa, palautteisiin vastataan nopeasti ja yhteistyö kohteissa toimii.

Neljäs Kehittäjä-tunnustuksen saaja on Tampereen Lähisiivouksen Jessica Järvinen, joka hoitaa ripeästi, joustavasti ja asiakaslähtöisesti kohteiden aloitukset, palvelun muutokset ja asiakasyhteistyön. Hän on saavuttanut asiakkaan luottamuksen kuuntelemalla asiakastarpeita ja toteuttamalla sovitut asiat aikataulussa.

Kehittäjä-kunniamaininnat myönnettiin kahdelle henkilölle. Kitian koordinaattori Markus Papinsaarella Frenckellissä ylläpitää eri toimijoiden välillä aktiivista ja vuorovaikutteista yhteistyötä, mikä vaikuttaa merkittävästi puhtauspalvelun onnistumiseen. Tuomi Logistiikan tilakoordinaattori Päivi Niiniaho tuo esille kehitysehdotuksia sekä huolehtii tiedonkulusta tilojen käyttäjien kanssa. Hän edistää puhtauspalveluiden onnistumista avoimella ja ystävällisellä asenteellaan.

Tänä vuonna myönnettiin ensimmäisen kerran tunnustukset myös Voimian oman palvelutuotannon ansioituneille kehittäjille. Hatanpään koulun palvelutyöntekijä Jenni Ristiniemi palkittiin hyvästä asiakasyhteistyöstä ja palveluasenteesta. Hän on ammattilainen, joka osaa sujuvasti toimia erilaisissa toimipisteissä ja kohdata erilaiset asiakkaat aidosti heidän tarpeensa huomioiden.

Voimian Hoidon palvelusegmentin palvelupäällikkö Aila Seppälä on aktiivisesti kehittänyt ruokahävikin hallintaan liittyviä toimenpiteitä ja raportointia yhdessä Keskussairaalan palvelukeittiön kanssa. Erityisesti tavoitteellinen yhteistyö Sydänsairaalan palvelupäällikön Kirsti Krekulan kanssa on tuonut konkreettisia tuloksia.

Palkittujen kuvat ladattavissa linkistä

Lisätietoja

Susanna Järvinen
Palvelujohtaja, Pirkanmaan Voimia Oy
susanna.jarvinen@voimia.fi

Kevättalvella lasten ja nuorten ruokalistaa piristävät tutut ja suositut laskiaispullat ja vappumunkit, mutta mitä muuta on luvassa? Helmikuussa kouluissa toteutetaan oppilaiden toivoma sämpyläbaari ja parhaillaan koululaiset ja opiskelijat tutustuvat teemapäivien aikana uusiin makuihin. 

– Talvilomaa edeltävänä perjantaina kouluissa tosiaan on sämpyläbaari, kertoo Voimian tuotekehityksen esihenkilö Eeva Teuho.  – Tuotekehitystiimi oli käymässä Tammelan koulussa viime talvena ja oppilaiden kanssa jutellessa nousi esiin toive ruokaisasta leivästä, johon voisi itse valita täytteen. Nyt toive toteutetaan: leivät tulevat leipomosta Ylöjärveltä ja liha- ja kasvistäytteet ovat meidän tuotekehittäjiemme ja kokkiemme yhteistyötä. Ateriaa täydentää mangojugurttijuoma.  

Teuho kertoo, että vuosittain pyritään toteuttamaan erilaisia lasten ja nuorten toiveita sekä sijoittamaan lukukauteen muutamia kivoja yllätyksiä juhlapäivien yhteyteen. – Oppilaat arvostavat näitä pieniä herkkuhetkiä todella paljon. Laskiaispullia ja vappumunkkeja odotetaan joka kevät yhtä innokkaasti ja tietenkin nämä klassikot pysyvät meidän ruokalistallamme. Lisäksi on vähän uudempia tämän ikäryhmän mieleen olevia juhlia kuten ystävänpäivä, jolloin tarjoamme lounaan päätteeksi lapsille ja nuorille pienen makean jälkkärin kuten mehujään.  

Alkukeväästä tamperelaisissa päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on meneillään uusien makujen teema. Kerran viikossa on tarjolla uusi tai paranneltu ruokalaji, josta toivotaan asiakkaiden mielipidettä. – Nyt odotamme kiinnostuneina palautetta esimerkiksi nepalilaistyyppisestä kanakastikkeesta, Teuho kertoo. – Uuden ruuan kehittely vie aikaa, koska samalla on suunniteltava myös erityisruokavalioille sopivat vaihtoehdot. Valmistamme ruuan itse kastikepohjista alkaen. Jos ruoka saa poikkeuksellisen paljon hyvää palautetta, se merkitään ruokalistalla suosikkiruuan tähtimerkillä ja sitä saattaa olla myös tarjolla hieman useammin. Tavallinen ruokalistan kierto on kuusi viikkoa, jonka aikana on joka päivä eri ruokaa.  

Pirkanmaan Voimian tuotekehitystiimi seuraa aktiivisesti ruuan menekkiä kouluissa ja päiväkodeissa, asiakkailta saatua palautetta sekä omien keittiöiden antamia kommentteja. Tiimin tärkeä mutta haastava tehtävä on kehittää ruokalistoja siten, että ruoka maistuisi lapsille ja nuorille sekä olisi terveellistä ja ravitsevaa. Merkittävä näkökulma on myös ruokakasvatus, jossa huomioidaan ruokahetki kokonaisuutena: ruokailuun käytetty aika, pöytätavat, juttelu kavereiden kanssa ja erilaiset arkea piristävät teemat ja juhlat.  

Mitä muuta ruokasaleissa? Tutustu lasten ja nuorten palvelualueen kevään kalenteriin tästä: Kausikalenteri kevät 2025  

Lisätietoja 

Eeva Teuho
Tuotekehityksen esihenkilö, Pirkanmaan Voimia
s-posti: eeva.teuho@voimia.fi